Ei ne ookkaan, mutta http://www.maplight.org ehkä selventää tietokantajournalismin ideaa. Tai sitten se Chicagocrime. Eli tietokantojen sisältämän tiedon yhdistely, taustoittaminen ja julkaiseminen tuottaa uudenlaista journalismia.
@skrubu: vertaus ei ole vedenpitävä, mutta ajatusmallia ehkä auttaa jos rinnastaa haastattelu- ja tietokantajournalismin laadulliseen ja määrälliseen tutkimukseen
Eikö Chicagocrime (nyk. everyblock.com) 'vain' kerää informaatiota useista lähteistä ja näytä sitä – eri tavoin (esim. kartoin ja käppyröin) – yhdessä paikassa. Minulla on tapana kutsua sellaisia agregaateiksi. Minun pieneen herneaivoon ei oikein taivu se miten tuo on sen journalistisempaa kuin esimerkiksi Google Earth (sans käppyrät)?
Ehkä journalistisuutta voisi ajatella tässä funktiona tai tavoitteena. Eli kaikki ovat aggregaatteja/mashuppeja, mutta jos lätkitään haisevimmat pierut kartalle, niin siinä ei olla vielä ihan journalismin ytimessä, toisin kuin jos yhdistellään poliitikoiden saamia lahjoituksia maksajafirmoihin.
Tietokantaj. voisi olla sukua CAIR:ille, jossa ideana on lähinnä se että aateekoon avulla murskataan isoja määriä dataa.
Yritin etsiä hiukan informaatiota tuolta inttervepin puolelta. Onko siis niin että tietokantajournalismi on sitä, että raakadata, tiedonmuruset josta jutut syntyvät, haetaan tietokannasta? Silloinhan kirjoista raakadatan hakeminen olisi kirjajournalismia ja samallahan se tarkoittaisi sitä että MapLightissa kannassa olevan raakadatan parsimisen hoitava koodi tekee journalistisen työn.
Oisko se niin että journalistinen puuhastelu netin ja tietokantojen parissa voi synnyttää aika samanlaisen palvelun kuin joku toisenlainenkin tuotekehitys/tuotantoprosessi.
@kuivalainen: joo. Kärjistäen voisi sanoa että journalism is what journalists do. Tai/ja journalistien äkkäämät tietokannat.
@skrubu: en tiedä, onko tietokantajournalismille mitään tarkkaa määritelmää tai onko mitään tällaista journalismin lajia olemassakaan. Käytin tätä termiä kuvaamaan sellaisia mediasaiteilta löytyviä palveluita, joissa olennaisena osana on kannoista tuotava tieto, jota yhdistellään muihin tietoihin.
Voishan sitä ajatella, että journalistinen valinta on tehty siinä vaiheessa kun on pykätty algoritmia. Vastaavasti jos joku tekee mashupin, joka näyttää mestat joista maksetaan parhaat provikat refererille, niin se olisi sitten jotain muuta.
Mutta joo, määritelmä lie enempi deskriptiivinen kuin pre-.
Dst:n kanssa samaa mieltä. Tuskinpa journalismia voi määritellä sen mukaan, millä välineillä sitä tehdään. Muutenhan oikeaa journalismia voisi yhä tehdä vain kynällä, muistilehtiöllä ja ehkä kirjoituskoneella.
@dst: Yritän ymmärtää, en vaan saa tätä mitenkään sopimaan niihin journalismin määrittelyihin joita olen yrittänyt netistä kaivaa (hmm... ehkä juuri se onkin koko asian pihvi?).
@skrubu: joo, mä kattelin noita database journalism -juttuja. Termi on epämääräinen, sillä voi tarkoittaa monia asioita. Oma määritelmäni tämän alustuksen yhteydessä oli jo tuolla ylempänä.
Lisäperusteluita: esimerkiksi Chicagocrime sai aikanaan juuri journalismipalkinnon (http://www.j-lab.org/batten05winnersrelease.shtml), joten kyllä sitä muun muassa tästä syystä voi perustellusti journalismina. Toinen esimerkki vastaavanlaisesta journalismista on Irakissa kaatuneita amerikkalaissotilaita esittelevä Faces of the fallen. Eikö tämä nyt kiistatta ole journalismia? Ja eikö se ole keskeisesti tietokantojen avulla tehtävää journalismia?
@dst: No esimerkiksi Wikipediassa sanotaan "kerätä, varmentaa ja analysoida tietoa".
MapLight täyttää mielestäni tuon Wikipedian määritelmän.
Chicagocrime tekee tavallaan samaa kuin Google News, mutta spesifisemmällä tasolla (tarkka alue- ja aiherajaus) ja kannassa olevaa dataa visualisoidaan. Keräämistä siis, varmennuksesta en ole varma (ehkä se on varmennusta että kerättävä data tulee ns. luotettavista lähteistä [syötteinä, oletan]) mutta ei analysointia.
Kyllähän tuo on varmasti oiva työkalu joka helpottaa journalistien työtä, kuten muutkin aggregaatit, mutta että se olisi jotenkin journalistinen an sich ei mahdu kallooni. Ei vaikka saitti olisi saanut kultaisen mitalin itse paavilta.
Faces of the Fallenista ajattelin ensin, että sehän on 'vain' tietokanta jota voi penkoa eri kriteerein, mutta tarkemmin ajateltuna se onkin vain esitysmuoto. Sisältö on journalistista, mutta aika jalostamatonta, eikös. Muualla sitten tarjotaan kyllä ihan analyysiäkin.
@Karde: Journalismipalkinnon voi kai saada koululaisetkin? Batten Award on ymmärtääkseni innovaatiopalkinto, vaikkakin siis nimenomaan journalistiselle alalle, eli kyllähän se sillä tavalla on journalistinen. Vähän niiku (liiotellen) parhaiten pukeutuvan journalistin palkinto olisi (jos sellainen jaettaisiin) journalistinen palkinto koska se on journalistiselle alalle suunnattu :-P
Journalismiin mahtuu lukuisia genrejä, kuten uutis-, kuva- ja vaikka nyt sitten tietokantaj. Niillä on yhteisiä piirteitä, kenties tärkeimpänä juuri tämä eettinen pohja elikä puhtaus.
Analyysin syvyys tahi laatu ei ole journalismin välttämätön kriteeri. Sen sijaan sillä voipi saada antoisaa tahi – herra paratkoon – parempaa journalismia aikaiseksi.
Palaan jälleen käyttötarkoitukseen: hyvin voi kirjoittaa uutisen näköisen jutun, jonka funktio on joku ihan muu kuin journalistinen (köh yritysjournalismi köh), koska päämäärällä ja tekotavoilla on väliä. Täten yksi karttamashuppi voi olla tietokantajournalismia ja toinen ei.
Kysymys kääntäen: mitä haittaa siitä on, jos journalismin määritelmä ulotetaan kattamaan nämä tietokantavermeet?
Onkos tietokantajournalismissa keskeinen hämäävä piirre se päivittyvyys ja pysyvyys? Jos siis joku tekisi vaikkapa uutisjutun rikostilastoista ja julkaisisi sen lehdessä yhden kerran niin se olisi journalismia. Mutta jos journalisti päättää luottaa pysyvästi tietokantojen oikeudellisuuteen ja kerätyn datan olennaisuuteen ja julkaista jatkuvasti päivittyvää tietoa niin toiminta muuttuukin joksikin muuksi?
Käänteiseen kysymykseen: Ei kai siitä mitään haittaa ole.
Meneekö ajatukseni metsään jos nyt olen saanut sen kuvan, että vain journalistit voivat määritellä mikä on journalismia ja, että vain journalisti voi tuottaa journalistista materiaalia?
@skrubu: Perinteinen tuotantolähtöinen toimitapa usein tuottaa tällaista määrittelyä. Journalismi on sitä, mitä journalistit tekevät. Julkisen palvelun yleisradiotoiminta on sitä, mitä YLE tekee jne.
Tuollaiset tuotantoon nojaavat määritelmät toimivat parhaiten monopolitilanteessa. Jos nyt verrataan tuohon YLEen niin YLEhän on lirissä julkisen palvelun määritelmän kanssa, kun kilpailutilanne on aika kova ja pitäisi kertoa, mitä se julkinen palvelu on ja miksi sitä tarvitaan. Samoin trad. journalistien harjoittamalle julkiselle keskustelulle on verkossa yhä selkeämmin olemassa vaihtoehtoja, joten koko journalismin määritelmä vaatisi selvennystä tai päivitystä.
@palokangas: Miusta skrubun linkkaamassa on tavoitettu journalismin ydin eli etiikka. Professio ja professionalismi on sitten toinen asia, joka ei suoranaisesti liity siihen, mutta kulkee käsi kädessä ja ehkä siksi aiheuttaa näitä yhteentörmäyksiä.
@skrubu: Se on pornoa jos minä sanon että se on pornoa. Aiemmin päivällä mietin itse asiassa jo Keen-kortin pelaamista, mutta ottia tuota. Ajattelin, että ehkä opintojen tuoma perspektiivi auttaisi argumentoimaan, että miksi & miten joku asia on tai ei ole journalismia, mutta ei se nyt ilmeisesti ihan kauhean hyvin mennyt. Pitää jatkaa harjoittelua.
@dst: Älä toki paiskaa Keen-korttia pöytään: tässähän ollaan ihan mielenkiintoisessa keskustelussa.
Ajatus: Jos, ja oletan asian olevan näin, journalististen lopputuotteiden kohderyhmä ovat niitä jotka eivät ole journalisteja (joskus myös kansalaisiksi kutsutut), eikö olisi hyvä asia, että kohderyhmällä on selkeä kuva siitä mitä journalismi on? Jos näin ei ole, saattaa kohderyhmä kuvitella tietävänsä mistä on kyse ja se saattaa johtaa useammin fiktioon kuin faktaan.
Vähän aikaa sitten ajattelin että tämä liittyy kiinnotavasti jotenkin kansalaisjournalismikeskusteluun, mutta nyt en oikein enää muista.
Jaksaisiko joku jalostaa ketjussa tähän mennessä puhutuista asioista blogimerkinnän? Silleen välietappina.
Niin ja ajattelin Keen-korttia toki silleensä, että sen pelaamalla ammattilainen voittaa automaattisesti amatöörit (ja pääsee matkustamaan maailmaa ja puhumaan pöntössä ja pekoniin käärityt naiset ova
@dst: Täällä on useammissa ketjuissa ollut mielenkiintoisia juttuja viestinnästä ja journalismista, hyviä keskusteluja ja rapoja. Niitä olisi hyvä kyllä kerätä laajemminkin yhteen. Tämän viikonlopun aikana @pe3 on ollut keskustelukumppanina ja puhunut wiki-pohjaisen keruun puolesta. Ajattelin, että se voisi olla ihan hyödyllistä. Eipähän katoais kaikki jaiku-ketjut, mediapäivien raportit, slideshare-linkit tms. ympäriinsä ja hajalleen.
Toki on monta eri vaihtoehtoa. Deli-bookmarkit, koosteet blogeissa tms. Mutta wikissä on etunsa. Voisin koittaa jäsentää jonkun viritelmän huomisen aikana.
@pe3: tossa jutussa mainittuja käyttötapoja olen nähnyt ja itsekin käyttänyt, tosin täällä Jaikussa.
Yleisön käyttäminen haastattelijoina ("olen nyt täällä Nokian lehdistötilaisuudessa, mitä haluaisitte kysyä teknologiajohtajalta") saattaisi onnistua paremmin Coveritlivellä (kt. esim. http://www.karihaakana.net/arkistot/2008/03/liveblogkokeilua.html). Siinä on sekin hyöty, että kävijät saadaan omalle saitille.
Tuli tuosta Twitter-jutusta mieleen, että käytetäänköhän jossain toimitusten sisällä pikaviestimiä, niinku ihan oikeasti? Sellaisesta voisi olla joissain tapauksissa paljonkin hyötyä.
Ja @pe3: mukavaa oli, ja inspiroivaa. Paradigma-ähkyistä :-)
Doriksessahan on jonkinlainen pikaviestihärveli sisäänrakennettuna. Käytettävyydestään en tiedä, koska aikanaan ITviikossa (joosa olen Dorista käyttänyt) sitä ei ollut käännetty päälle.
Mä kyllä uskon organisaatiorajat ylittävän viestimisen tuottavan paljon helpommin lisäarvoa jo käytettyjen välineiden ja toimintaprosessien rinnalle. Samassa toimituksessa tai mediafirmassa työskentelevät tyypit nyt pitää muutenkin toisiinsa yhteyttä. Jaikun tai Twitterin avulla toimittaja voi hyvin vähällä vaivalla pitää yhteyttä heterogeenisempaan ihmisjoukkoon, kuin toimituksessa ja siten laajentaa käytössään olevaa osaamis ja kokemuspoolia. Yksittäiset viestit voidaan nähdä mikrokontribuutioina yhteenhitsautuneessa toimitus- (vihjeet, kysymysideat,...) ja julkaisuprosessissa (linkittäminen, omista jutuista kiinnostuneille kertominen).
@pe3 , joo, mutta tuo edellyttäisi samojen työkalujen käyttöön. Voi olla olemassa sellaisia toimitusorganisaatioita, joissa jo selain on suhteellisen outo väline ja työryhmäohjelmasta ei osata käyttää kalenterikutsuja. Jos yrität ajaa tähän ympäristöön IM-ohjelmaa ja widgettejä ja selaimessa toimivia palveluja...
Yksittäinen toimittaja voi toki rakennella verkostoja sen mukaan mitä osaa ja mikä kiinnostaa. Mutta jos haluttaisiin tuoda toimitustyöhön mukaan uusia yhteisiä työkaluja, on kynnys vähän korkeampi. Muistan, että YLEssäkin oli kaikkia vinkeitä mahdollisuuksia videoneuvotteluihin ja etäyhteistyöhön, mutta ominaisuudet oli kytketty softista pois päältä ja niiden päällelaittopyyntö jäi siellä ollessa roikkumaan jonnekin it-avaruuteen.
No can do. Jotkut ihmiset haluaa viimeiseen saakka vakioida työympäristöään niin fyysisesti kuin henkisestikin. Työkaverin duunin vaihto, työhuoneen vaihtuminen ja uusi tietokoneohjelma on kaikki isoja draamoja, jotka vetää hommat lukkoon viikkokausiksi pahimmassa tapauksessa. Enkä tarkoita tätä mitenkään ironisesti tai vähättelevästi: ihmiset on erilaisia.
@Karde Olipa valaiseva bloggaus. Toi sama käsien puhtaanapitämisasenne (liiketoimintamalleista ja ammattilaisuutta haittaavasta yhteisöllisyydestä) ja vanhojen instituutioiden ja toimintatapojen pyhittäminen tuntuu toteutuvan monella muullakin alalla: taiteessa, opetuksessa ja tutkimuksessa.
Työkaverin duunin vaihto, työhuoneen vaihtuminen ja uusi tietokoneohjelma on kaikki isoja draamoja, jotka vetää hommat lukkoon viikkokausiksi pahimmassa tapauksessa. Enkä tarkoita tätä mitenkään ironisesti tai vähättelevästi: ihmiset on erilaisia.
Tuo tilanne kärjistyy nousevalla käyrällä organisaation koon ja aseman stabiiliuden mukana. Se voi olla täynnä yksilöitä, jotka ovat ns "teknologisesti" valveutuneita, mutta muutosvastarinta synnytetään aina lowest common denominator-pohjalta.
Julkaisujärjestelmän käyttöön kouluttaminen noissa tilanteissa onkin sitten "hubaa". Ja onneksi mennyttä elämää.
Okei @dst ja muut. Laitoin @pe3:n myötävaikutuksella ja avustuksella (grattis) wikin alulle ja mietin alustavasti, miten noita keskusteluja voisi kerätä yhteen paikkaan. Idea voisi olla se, että wikissä perusyksikkö olisi linkki ja lyhyt tiivistelmä aiheesta. Tein muutaman esimerkin tämän ketjun aiheista ja yhden mediapäiväraposta. Syntyvät aika iisisti...
Olisi mukava kuulla mielipiteitä ja parannusehdotuksia.
@karde: kiva kuulla :-) Mietin myös, että linkkien ja tiivistelmien lisäksi olisi hyvä olla sellaisia pieniä, päivittyviä katsauksia ilmiöihin. Esim. olen nyt ihan lyhyen ajan sisällä törmännyt kolme kertaa linkki/otsikko-optimointi-asiaan. Ensin törmäsin amppareihin, sitten Karden esitelmään Oulussa ja nyt sitten vielä dst:n blogin versioon aiheesta. Katsauksen aihetta.
@pe3: Juu kato, insinöörien kaupungissa ollaan pragmaattisia.
Mutta asiaa: Mulla ois hyvä idea uudeksi tietokantajournalistiseksi tuotteeksi. Siinä olisi yhdistelty erilaisia arkkitehtonisia epäsymmetrisyysratkaisuja erilaisiin symmetrisiin laattaratkaisuihin ja tuotettu niiden pohjalta sitten sellainen kasvokuva nuoresta miehestä, joka sanoo "Hyvää vappua, kulta. Lattia on valmis". Uskon, että se ois killeri, ihan ympäri Suomen.
Pakko vielä todeta tietokannoista, että mä kiinnitin huomiota niihin liittyviin työnjaollisiin kysymyksiin (journalisti-yleisö-akselilla). Tietokanta tarjoaa määrämuotoisen rajapinnan yleisön kontribuutioille ja voi siten toimia joukko-osallistamisen kanavana. Esitysmuotona tietokanta eroaa yksittäisestä artikkelista - se sisältää yhden käyttäjän tarpeita enemmän tietoa. Käyttäjät ikäänkuin itsepalveluna etsivät itselleen mielenkiintoisen tiedon. Statistiikkaa tai esimerkiksi käyttäjien toisilleen tekemiä suosituksia keräämällä, tietokantapalvelun käyttäminen voi synnyttää lisää tietoa, jota käytetään tietokannan jatkojalostamiseen.
Tästä keskusteluhaarasta muuten uhkaa muodostua kohtuullisen pitkä, jos kaikki tulevaisuuden journalismikeskustelut käydään täällä.
@pe3: Nyt on ihan pakko viilata pilkkua: tietokanta ei tarjoa lukijoille rajapintaa tai esitysmuotoa, se on tavallaan vain varasto (josta ne yksittäiset artikkelitkin yleensä haetaan näytettäväksi), mutta käyttöliittymä toimii rajapintana ja saattaa hyvinkin tarjota mahdollisuuden lukijoiden kontribuutioille.
Tässä tuntuu nyt tekniikka, sisältö ja esitysmuoto menevän onnellisesti sekaisin.
@skrubu: Joo mä käytin tietokanta-termiä enemmän fiilispohjalta merkityksessä tietokantapalvelu - jota nyt en sen tarkemmin ees koita määritellä. Tietokanta on tietty teknisessä mielessä selkee juttu. Tän journalismikeskustelun kannalta olis mun mielestä hyvä miettiä myös mitä tietokantamaisuus voi olla esitysmuotona, rajapintana ja journalismin tekemisen metodina/strategiana.
Ei ol journalismi-kanavaa. Siis tänne. Vielä kerran. Mua jäi Oulun semmassa askarruttamaan mikseni Nopola Newsiä kelpuuttettu suomalaiseksi esimerkiksi kansalaisjournalismista?
@pe3: Kyllä luulen, että se oli enemmänkin rajauskysymys kuin se, että sitä ei voisi lukea kansalaisjournalismiksi. Onhan meillä ollut tuo Mansetorikin.
Pitäiskö meillä olla journalismi-keskustelukanava :-)
59 comments so far
Miten sait tämän http://karde.jaiku.com/presence/32439124 mahtumaan siihen kymmeneen minuuttiin?
1 year, 9 months ago by jal
http://www.slideshare.net/Karde/trendej-onlinejournalismissa/
Vähän meni yli kyllä.
1 year, 9 months ago by Karde
Millä tavalla tietokannoista tuotetut listat ovat journalismia? En ymmärrä.
1 year, 9 months ago by skrubu
Ei ne ookkaan, mutta http://www.maplight.org ehkä selventää tietokantajournalismin ideaa. Tai sitten se Chicagocrime. Eli tietokantojen sisältämän tiedon yhdistely, taustoittaminen ja julkaiseminen tuottaa uudenlaista journalismia.
1 year, 9 months ago by Karde
@skrubu: vertaus ei ole vedenpitävä, mutta ajatusmallia ehkä auttaa jos rinnastaa haastattelu- ja tietokantajournalismin laadulliseen ja määrälliseen tutkimukseen
1 year, 9 months ago by erkka
Eikö Chicagocrime (nyk. everyblock.com) 'vain' kerää informaatiota useista lähteistä ja näytä sitä – eri tavoin (esim. kartoin ja käppyröin) – yhdessä paikassa. Minulla on tapana kutsua sellaisia agregaateiksi. Minun pieneen herneaivoon ei oikein taivu se miten tuo on sen journalistisempaa kuin esimerkiksi Google Earth (sans käppyrät)?
1 year, 9 months ago by skrubu
Ehkä journalistisuutta voisi ajatella tässä funktiona tai tavoitteena. Eli kaikki ovat aggregaatteja/mashuppeja, mutta jos lätkitään haisevimmat pierut kartalle, niin siinä ei olla vielä ihan journalismin ytimessä, toisin kuin jos yhdistellään poliitikoiden saamia lahjoituksia maksajafirmoihin.
Tietokantaj. voisi olla sukua CAIR:ille, jossa ideana on lähinnä se että aateekoon avulla murskataan isoja määriä dataa.
1 year, 9 months ago by dst
Yritin etsiä hiukan informaatiota tuolta inttervepin puolelta. Onko siis niin että tietokantajournalismi on sitä, että raakadata, tiedonmuruset josta jutut syntyvät, haetaan tietokannasta? Silloinhan kirjoista raakadatan hakeminen olisi kirjajournalismia ja samallahan se tarkoittaisi sitä että MapLightissa kannassa olevan raakadatan parsimisen hoitava koodi tekee journalistisen työn.
Olen varmaan väärässä. Olenhan?
1 year, 9 months ago by skrubu
Oisko se niin että journalistinen puuhastelu netin ja tietokantojen parissa voi synnyttää aika samanlaisen palvelun kuin joku toisenlainenkin tuotekehitys/tuotantoprosessi.
1 year, 9 months ago by kuivalainen
@kuivalainen: joo. Kärjistäen voisi sanoa että journalism is what journalists do. Tai/ja journalistien äkkäämät tietokannat.
@skrubu: en tiedä, onko tietokantajournalismille mitään tarkkaa määritelmää tai onko mitään tällaista journalismin lajia olemassakaan. Käytin tätä termiä kuvaamaan sellaisia mediasaiteilta löytyviä palveluita, joissa olennaisena osana on kannoista tuotava tieto, jota yhdistellään muihin tietoihin.
1 year, 9 months ago by Karde
@karde: netistä löytyy "databse journalism" hakusanalla kaikenlaista.
1 year, 9 months ago by skrubu
(...tarkoittaen siis sitä, että jos sille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää niin on turvauduttava siihen tietoon mitä löytyy internetistä.)
1 year, 9 months ago by skrubu
Voishan sitä ajatella, että journalistinen valinta on tehty siinä vaiheessa kun on pykätty algoritmia. Vastaavasti jos joku tekee mashupin, joka näyttää mestat joista maksetaan parhaat provikat refererille, niin se olisi sitten jotain muuta.
Mutta joo, määritelmä lie enempi deskriptiivinen kuin pre-.
1 year, 9 months ago by dst
Dst:n kanssa samaa mieltä. Tuskinpa journalismia voi määritellä sen mukaan, millä välineillä sitä tehdään. Muutenhan oikeaa journalismia voisi yhä tehdä vain kynällä, muistilehtiöllä ja ehkä kirjoituskoneella.
1 year, 9 months ago by Perttu
@dst: Yritän ymmärtää, en vaan saa tätä mitenkään sopimaan niihin journalismin määrittelyihin joita olen yrittänyt netistä kaivaa (hmm... ehkä juuri se onkin koko asian pihvi?).
@Perttu: (Valo-)kuvajournalismi?
1 year, 9 months ago by skrubu
@skrubu: Kerro mikä ei täsmää, kyllä me löydetään sopivan laaja journalismin määrittely jostain.
1 year, 9 months ago by dst
@skrubu: joo, mä kattelin noita database journalism -juttuja. Termi on epämääräinen, sillä voi tarkoittaa monia asioita. Oma määritelmäni tämän alustuksen yhteydessä oli jo tuolla ylempänä.
Lisäperusteluita: esimerkiksi Chicagocrime sai aikanaan juuri journalismipalkinnon (http://www.j-lab.org/batten05winnersrelease.shtml), joten kyllä sitä muun muassa tästä syystä voi perustellusti journalismina. Toinen esimerkki vastaavanlaisesta journalismista on Irakissa kaatuneita amerikkalaissotilaita esittelevä Faces of the fallen. Eikö tämä nyt kiistatta ole journalismia? Ja eikö se ole keskeisesti tietokantojen avulla tehtävää journalismia?
1 year, 9 months ago by Karde
@dst: No esimerkiksi Wikipediassa sanotaan "kerätä, varmentaa ja analysoida tietoa".
MapLight täyttää mielestäni tuon Wikipedian määritelmän.
Chicagocrime tekee tavallaan samaa kuin Google News, mutta spesifisemmällä tasolla (tarkka alue- ja aiherajaus) ja kannassa olevaa dataa visualisoidaan. Keräämistä siis, varmennuksesta en ole varma (ehkä se on varmennusta että kerättävä data tulee ns. luotettavista lähteistä [syötteinä, oletan]) mutta ei analysointia.
Kyllähän tuo on varmasti oiva työkalu joka helpottaa journalistien työtä, kuten muutkin aggregaatit, mutta että se olisi jotenkin journalistinen an sich ei mahdu kallooni. Ei vaikka saitti olisi saanut kultaisen mitalin itse paavilta.
Faces of the Fallenista ajattelin ensin, että sehän on 'vain' tietokanta jota voi penkoa eri kriteerein, mutta tarkemmin ajateltuna se onkin vain esitysmuoto. Sisältö on journalistista, mutta aika jalostamatonta, eikös. Muualla sitten tarjotaan kyllä ihan analyysiäkin.
@Karde: Journalismipalkinnon voi kai saada koululaisetkin? Batten Award on ymmärtääkseni innovaatiopalkinto, vaikkakin siis nimenomaan journalistiselle alalle, eli kyllähän se sillä tavalla on journalistinen. Vähän niiku (liiotellen) parhaiten pukeutuvan journalistin palkinto olisi (jos sellainen jaettaisiin) journalistinen palkinto koska se on journalistiselle alalle suunnattu :-P
1 year, 9 months ago by skrubu
Journalismiin mahtuu lukuisia genrejä, kuten uutis-, kuva- ja vaikka nyt sitten tietokantaj. Niillä on yhteisiä piirteitä, kenties tärkeimpänä juuri tämä eettinen pohja elikä puhtaus.
Analyysin syvyys tahi laatu ei ole journalismin välttämätön kriteeri. Sen sijaan sillä voipi saada antoisaa tahi – herra paratkoon – parempaa journalismia aikaiseksi.
Palaan jälleen käyttötarkoitukseen: hyvin voi kirjoittaa uutisen näköisen jutun, jonka funktio on joku ihan muu kuin journalistinen (köh yritysjournalismi köh), koska päämäärällä ja tekotavoilla on väliä. Täten yksi karttamashuppi voi olla tietokantajournalismia ja toinen ei.
Kysymys kääntäen: mitä haittaa siitä on, jos journalismin määritelmä ulotetaan kattamaan nämä tietokantavermeet?
1 year, 9 months ago by dst
Onkos tietokantajournalismissa keskeinen hämäävä piirre se päivittyvyys ja pysyvyys? Jos siis joku tekisi vaikkapa uutisjutun rikostilastoista ja julkaisisi sen lehdessä yhden kerran niin se olisi journalismia. Mutta jos journalisti päättää luottaa pysyvästi tietokantojen oikeudellisuuteen ja kerätyn datan olennaisuuteen ja julkaista jatkuvasti päivittyvää tietoa niin toiminta muuttuukin joksikin muuksi?
1 year, 9 months ago by palokangas
Käänteiseen kysymykseen: Ei kai siitä mitään haittaa ole.
Meneekö ajatukseni metsään jos nyt olen saanut sen kuvan, että vain journalistit voivat määritellä mikä on journalismia ja, että vain journalisti voi tuottaa journalistista materiaalia?
1 year, 9 months ago by skrubu
@skrubu: Perinteinen tuotantolähtöinen toimitapa usein tuottaa tällaista määrittelyä. Journalismi on sitä, mitä journalistit tekevät. Julkisen palvelun yleisradiotoiminta on sitä, mitä YLE tekee jne.
Tuollaiset tuotantoon nojaavat määritelmät toimivat parhaiten monopolitilanteessa. Jos nyt verrataan tuohon YLEen niin YLEhän on lirissä julkisen palvelun määritelmän kanssa, kun kilpailutilanne on aika kova ja pitäisi kertoa, mitä se julkinen palvelu on ja miksi sitä tarvitaan. Samoin trad. journalistien harjoittamalle julkiselle keskustelulle on verkossa yhä selkeämmin olemassa vaihtoehtoja, joten koko journalismin määritelmä vaatisi selvennystä tai päivitystä.
1 year, 9 months ago by palokangas
@palokangas: Miusta skrubun linkkaamassa on tavoitettu journalismin ydin eli etiikka. Professio ja professionalismi on sitten toinen asia, joka ei suoranaisesti liity siihen, mutta kulkee käsi kädessä ja ehkä siksi aiheuttaa näitä yhteentörmäyksiä.
@skrubu: Se on pornoa jos minä sanon että se on pornoa. Aiemmin päivällä mietin itse asiassa jo Keen-kortin pelaamista, mutta ottia tuota. Ajattelin, että ehkä opintojen tuoma perspektiivi auttaisi argumentoimaan, että miksi & miten joku asia on tai ei ole journalismia, mutta ei se nyt ilmeisesti ihan kauhean hyvin mennyt. Pitää jatkaa harjoittelua.
1 year, 9 months ago by dst
@dst: Älä toki paiskaa Keen-korttia pöytään: tässähän ollaan ihan mielenkiintoisessa keskustelussa.
Ajatus: Jos, ja oletan asian olevan näin, journalististen lopputuotteiden kohderyhmä ovat niitä jotka eivät ole journalisteja (joskus myös kansalaisiksi kutsutut), eikö olisi hyvä asia, että kohderyhmällä on selkeä kuva siitä mitä journalismi on? Jos näin ei ole, saattaa kohderyhmä kuvitella tietävänsä mistä on kyse ja se saattaa johtaa useammin fiktioon kuin faktaan.
1 year, 9 months ago by skrubu
Vähän aikaa sitten ajattelin että tämä liittyy kiinnotavasti jotenkin kansalaisjournalismikeskusteluun, mutta nyt en oikein enää muista.
Jaksaisiko joku jalostaa ketjussa tähän mennessä puhutuista asioista blogimerkinnän? Silleen välietappina.
Niin ja ajattelin Keen-korttia toki silleensä, että sen pelaamalla ammattilainen voittaa automaattisesti amatöörit (ja pääsee matkustamaan maailmaa ja puhumaan pöntössä ja pekoniin käärityt naiset ova
1 year, 9 months ago by dst
Mmmm.... pekoni....
1 year, 9 months ago by skrubu
@dst: Täällä on useammissa ketjuissa ollut mielenkiintoisia juttuja viestinnästä ja journalismista, hyviä keskusteluja ja rapoja. Niitä olisi hyvä kyllä kerätä laajemminkin yhteen. Tämän viikonlopun aikana @pe3 on ollut keskustelukumppanina ja puhunut wiki-pohjaisen keruun puolesta. Ajattelin, että se voisi olla ihan hyödyllistä. Eipähän katoais kaikki jaiku-ketjut, mediapäivien raportit, slideshare-linkit tms. ympäriinsä ja hajalleen.
1 year, 9 months ago by palokangas
No just jotain tommosta ajattelin, että olisi hyvä tapa. Aikanaan mietin, että importtaisiko jaikumerkinnät blogiinsa, mutta ööh.
1 year, 9 months ago by dst
Toki on monta eri vaihtoehtoa. Deli-bookmarkit, koosteet blogeissa tms. Mutta wikissä on etunsa. Voisin koittaa jäsentää jonkun viritelmän huomisen aikana.
1 year, 9 months ago by palokangas
Oli hauska viikonloppu Oulussa. Seminaari, pyöräilyä ja läppärin naputtelua viinilasin äärellä.
Tommoseen juttuu törmäsin taannoin: How to use Twitter for journalism.
1 year, 9 months ago by pe3
@pe3: tossa jutussa mainittuja käyttötapoja olen nähnyt ja itsekin käyttänyt, tosin täällä Jaikussa.
Yleisön käyttäminen haastattelijoina ("olen nyt täällä Nokian lehdistötilaisuudessa, mitä haluaisitte kysyä teknologiajohtajalta") saattaisi onnistua paremmin Coveritlivellä (kt. esim. http://www.karihaakana.net/arkistot/2008/03/liveblogkokeilua.html). Siinä on sekin hyöty, että kävijät saadaan omalle saitille.
1 year, 9 months ago by Karde
Tuli tuosta Twitter-jutusta mieleen, että käytetäänköhän jossain toimitusten sisällä pikaviestimiä, niinku ihan oikeasti? Sellaisesta voisi olla joissain tapauksissa paljonkin hyötyä.
Ja @pe3: mukavaa oli, ja inspiroivaa. Paradigma-ähkyistä :-)
1 year, 9 months ago by palokangas
Doriksessahan on jonkinlainen pikaviestihärveli sisäänrakennettuna. Käytettävyydestään en tiedä, koska aikanaan ITviikossa (joosa olen Dorista käyttänyt) sitä ei ollut käännetty päälle.
1 year, 9 months ago by Karde
Mä kyllä uskon organisaatiorajat ylittävän viestimisen tuottavan paljon helpommin lisäarvoa jo käytettyjen välineiden ja toimintaprosessien rinnalle. Samassa toimituksessa tai mediafirmassa työskentelevät tyypit nyt pitää muutenkin toisiinsa yhteyttä. Jaikun tai Twitterin avulla toimittaja voi hyvin vähällä vaivalla pitää yhteyttä heterogeenisempaan ihmisjoukkoon, kuin toimituksessa ja siten laajentaa käytössään olevaa osaamis ja kokemuspoolia. Yksittäiset viestit voidaan nähdä mikrokontribuutioina yhteenhitsautuneessa toimitus- (vihjeet, kysymysideat,...) ja julkaisuprosessissa (linkittäminen, omista jutuista kiinnostuneille kertominen).
1 year, 9 months ago by pe3
@pe3 , joo, mutta tuo edellyttäisi samojen työkalujen käyttöön. Voi olla olemassa sellaisia toimitusorganisaatioita, joissa jo selain on suhteellisen outo väline ja työryhmäohjelmasta ei osata käyttää kalenterikutsuja. Jos yrität ajaa tähän ympäristöön IM-ohjelmaa ja widgettejä ja selaimessa toimivia palveluja...
1 year, 9 months ago by Karde
Yksittäinen toimittaja voi toki rakennella verkostoja sen mukaan mitä osaa ja mikä kiinnostaa. Mutta jos haluttaisiin tuoda toimitustyöhön mukaan uusia yhteisiä työkaluja, on kynnys vähän korkeampi. Muistan, että YLEssäkin oli kaikkia vinkeitä mahdollisuuksia videoneuvotteluihin ja etäyhteistyöhön, mutta ominaisuudet oli kytketty softista pois päältä ja niiden päällelaittopyyntö jäi siellä ollessa roikkumaan jonnekin it-avaruuteen.
1 year, 9 months ago by palokangas
@Karde: joo - kyyneleitä :-)
1 year, 9 months ago by pe3
No can do. Jotkut ihmiset haluaa viimeiseen saakka vakioida työympäristöään niin fyysisesti kuin henkisestikin. Työkaverin duunin vaihto, työhuoneen vaihtuminen ja uusi tietokoneohjelma on kaikki isoja draamoja, jotka vetää hommat lukkoon viikkokausiksi pahimmassa tapauksessa. Enkä tarkoita tätä mitenkään ironisesti tai vähättelevästi: ihmiset on erilaisia.
1 year, 9 months ago by Karde
Ja tuoreessa bloggauksessaan Amy Gahran: "I realize that right now is a scary time for journalists who crave stability".
1 year, 9 months ago by Karde
@Karde Olipa valaiseva bloggaus. Toi sama käsien puhtaanapitämisasenne (liiketoimintamalleista ja ammattilaisuutta haittaavasta yhteisöllisyydestä) ja vanhojen instituutioiden ja toimintatapojen pyhittäminen tuntuu toteutuvan monella muullakin alalla: taiteessa, opetuksessa ja tutkimuksessa.
1 year, 9 months ago by pe3
Työkaverin duunin vaihto, työhuoneen vaihtuminen ja uusi tietokoneohjelma on kaikki isoja draamoja, jotka vetää hommat lukkoon viikkokausiksi pahimmassa tapauksessa. Enkä tarkoita tätä mitenkään ironisesti tai vähättelevästi: ihmiset on erilaisia.
Tuo tilanne kärjistyy nousevalla käyrällä organisaation koon ja aseman stabiiliuden mukana. Se voi olla täynnä yksilöitä, jotka ovat ns "teknologisesti" valveutuneita, mutta muutosvastarinta synnytetään aina lowest common denominator-pohjalta.
Julkaisujärjestelmän käyttöön kouluttaminen noissa tilanteissa onkin sitten "hubaa". Ja onneksi mennyttä elämää.
1 year, 9 months ago by tolonen
Okei @dst ja muut. Laitoin @pe3:n myötävaikutuksella ja avustuksella (grattis) wikin alulle ja mietin alustavasti, miten noita keskusteluja voisi kerätä yhteen paikkaan. Idea voisi olla se, että wikissä perusyksikkö olisi linkki ja lyhyt tiivistelmä aiheesta. Tein muutaman esimerkin tämän ketjun aiheista ja yhden mediapäiväraposta. Syntyvät aika iisisti...
Olisi mukava kuulla mielipiteitä ja parannusehdotuksia.
1 year, 9 months ago by palokangas
Hieno idis ja styylikäs toteutus! Mainostan blogissa.
1 year, 9 months ago by Karde
@karde: kiva kuulla :-) Mietin myös, että linkkien ja tiivistelmien lisäksi olisi hyvä olla sellaisia pieniä, päivittyviä katsauksia ilmiöihin. Esim. olen nyt ihan lyhyen ajan sisällä törmännyt kolme kertaa linkki/otsikko-optimointi-asiaan. Ensin törmäsin amppareihin, sitten Karden esitelmään Oulussa ja nyt sitten vielä dst:n blogin versioon aiheesta. Katsauksen aihetta.
1 year, 9 months ago by palokangas
@palokangas: No viimeinkin julkaisit ton :-) Mahtihomma!
1 year, 9 months ago by pe3
@pe3: Vapun kunniaksi, katsos. Nyt pitäisi vielä asentaa eteiseen uusi lattia ja ostaa serpentiiniä.
1 year, 9 months ago by palokangas
Oudot vapputavat teillä siellä Oulussa.
1 year, 9 months ago by Karde
Joo, toi laatottamishomma on kätevintä tehdä etukäteen niin on vapunpäivänä sitten parempi meininki.
1 year, 9 months ago by palokangas
@palokangas Ai teet ns. laatottamisen etukäteen. Niin on sitten parempi olo vappuna ;-) On teillä sielä tavat.
1 year, 9 months ago by pe3
@pe3: Juu kato, insinöörien kaupungissa ollaan pragmaattisia.
Mutta asiaa: Mulla ois hyvä idea uudeksi tietokantajournalistiseksi tuotteeksi. Siinä olisi yhdistelty erilaisia arkkitehtonisia epäsymmetrisyysratkaisuja erilaisiin symmetrisiin laattaratkaisuihin ja tuotettu niiden pohjalta sitten sellainen kasvokuva nuoresta miehestä, joka sanoo "Hyvää vappua, kulta. Lattia on valmis". Uskon, että se ois killeri, ihan ympäri Suomen.
1 year, 9 months ago by palokangas
Pakko vielä todeta tietokannoista, että mä kiinnitin huomiota niihin liittyviin työnjaollisiin kysymyksiin (journalisti-yleisö-akselilla). Tietokanta tarjoaa määrämuotoisen rajapinnan yleisön kontribuutioille ja voi siten toimia joukko-osallistamisen kanavana. Esitysmuotona tietokanta eroaa yksittäisestä artikkelista - se sisältää yhden käyttäjän tarpeita enemmän tietoa. Käyttäjät ikäänkuin itsepalveluna etsivät itselleen mielenkiintoisen tiedon. Statistiikkaa tai esimerkiksi käyttäjien toisilleen tekemiä suosituksia keräämällä, tietokantapalvelun käyttäminen voi synnyttää lisää tietoa, jota käytetään tietokannan jatkojalostamiseen.
Tästä keskusteluhaarasta muuten uhkaa muodostua kohtuullisen pitkä, jos kaikki tulevaisuuden journalismikeskustelut käydään täällä.
1 year, 9 months ago by pe3
@pe3: Nyt on ihan pakko viilata pilkkua: tietokanta ei tarjoa lukijoille rajapintaa tai esitysmuotoa, se on tavallaan vain varasto (josta ne yksittäiset artikkelitkin yleensä haetaan näytettäväksi), mutta käyttöliittymä toimii rajapintana ja saattaa hyvinkin tarjota mahdollisuuden lukijoiden kontribuutioille.
Tässä tuntuu nyt tekniikka, sisältö ja esitysmuoto menevän onnellisesti sekaisin.
1 year, 9 months ago by skrubu
@skrubu: Joo mä käytin tietokanta-termiä enemmän fiilispohjalta merkityksessä tietokantapalvelu - jota nyt en sen tarkemmin ees koita määritellä. Tietokanta on tietty teknisessä mielessä selkee juttu. Tän journalismikeskustelun kannalta olis mun mielestä hyvä miettiä myös mitä tietokantamaisuus voi olla esitysmuotona, rajapintana ja journalismin tekemisen metodina/strategiana.
1 year, 9 months ago by pe3
Ei ol journalismi-kanavaa. Siis tänne. Vielä kerran. Mua jäi Oulun semmassa askarruttamaan mikseni Nopola Newsiä kelpuuttettu suomalaiseksi esimerkiksi kansalaisjournalismista?
1 year, 9 months ago by pe3
Ok. Uutiset kyllä on aika hyperlokaaleja ja esim. eduskunta osio tyhjähkö: " Ei aiheeseen liittyviä juttuja tällä hetkellä"
1 year, 9 months ago by pe3
Tämähän on Pluto-keskustelun uusinta. Kukaan ei ole koskaan joutunut oikeasti määrittelemään journalismia, koska siihen ei ole ollut tarvetta.
Nyt määritelmää tarvitaan. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana , sillä osa journalismista ei ehkä olekaan sitä itseään.
1 year, 9 months ago by hannuver
@pe3: Kyllä luulen, että se oli enemmänkin rajauskysymys kuin se, että sitä ei voisi lukea kansalaisjournalismiksi. Onhan meillä ollut tuo Mansetorikin.
Pitäiskö meillä olla journalismi-keskustelukanava :-)
1 year, 9 months ago by palokangas
kyll varmaan pitäis, kun ei tähän threadiin oikeen enää kehtaa postata
1 year, 9 months ago by pe3
No mä loin kanavan, #Journalismi. Katotaan, onko siitä mihinkään.
1 year, 9 months ago by Karde