Ei ne ookkaan, mutta http://www.maplight.org ehkä
selventää tietokantajournalismin ideaa. Tai sitten se
Chicagocrime. Eli tietokantojen sisältämän tiedon yhdistely,
taustoittaminen ja julkaiseminen tuottaa uudenlaista
journalismia.
@skrubu: vertaus ei ole
vedenpitävä, mutta ajatusmallia ehkä auttaa jos rinnastaa
haastattelu- ja tietokantajournalismin laadulliseen ja
määrälliseen tutkimukseen
Eikö Chicagocrime (nyk. everyblock.com) 'vain' kerää
informaatiota useista lähteistä ja näytä sitä – eri tavoin
(esim. kartoin ja käppyröin) – yhdessä paikassa. Minulla on
tapana kutsua sellaisia agregaateiksi. Minun pieneen herneaivoon ei
oikein taivu se miten tuo on sen journalistisempaa kuin esimerkiksi
Google Earth (sans käppyrät)?
Ehkä journalistisuutta voisi ajatella tässä funktiona tai
tavoitteena. Eli kaikki ovat aggregaatteja/mashuppeja, mutta jos
lätkitään haisevimmat pierut kartalle, niin siinä ei olla
vielä ihan journalismin ytimessä, toisin kuin jos yhdistellään
poliitikoiden saamia lahjoituksia maksajafirmoihin.
Tietokantaj. voisi olla sukua CAIR:ille, jossa ideana on
lähinnä se että aateekoon avulla murskataan isoja määriä
dataa.
Yritin etsiä hiukan informaatiota tuolta inttervepin puolelta.
Onko siis niin että tietokantajournalismi on sitä, että
raakadata, tiedonmuruset josta jutut syntyvät, haetaan
tietokannasta? Silloinhan kirjoista raakadatan hakeminen olisi
kirjajournalismia ja samallahan se tarkoittaisi sitä että
MapLightissa kannassa olevan raakadatan parsimisen hoitava koodi
tekee journalistisen työn.
Oisko se niin että journalistinen puuhastelu netin ja
tietokantojen parissa voi synnyttää aika samanlaisen palvelun
kuin joku toisenlainenkin tuotekehitys/tuotantoprosessi.
@kuivalainen: joo.
Kärjistäen voisi sanoa että journalism is what journalists do.
Tai/ja journalistien äkkäämät tietokannat.
@skrubu: en tiedä, onko
tietokantajournalismille mitään tarkkaa määritelmää tai onko
mitään tällaista journalismin lajia olemassakaan. Käytin tätä
termiä kuvaamaan sellaisia mediasaiteilta löytyviä palveluita,
joissa olennaisena osana on kannoista tuotava tieto, jota
yhdistellään muihin tietoihin.
Voishan sitä ajatella, että journalistinen valinta on tehty
siinä vaiheessa kun on pykätty algoritmia. Vastaavasti jos joku
tekee mashupin, joka näyttää mestat joista maksetaan parhaat
provikat refererille, niin se olisi sitten jotain muuta.
Mutta joo, määritelmä lie enempi deskriptiivinen kuin
pre-.
Dst:n kanssa samaa mieltä. Tuskinpa journalismia voi
määritellä sen mukaan, millä välineillä sitä tehdään.
Muutenhan oikeaa journalismia voisi yhä tehdä vain kynällä,
muistilehtiöllä ja ehkä kirjoituskoneella.
@dst: Yritän ymmärtää, en
vaan saa tätä mitenkään sopimaan niihin journalismin
määrittelyihin joita olen yrittänyt netistä kaivaa (hmm...
ehkä juuri se onkin koko asian pihvi?).
@skrubu: joo, mä kattelin
noita database journalism -juttuja. Termi on epämääräinen,
sillä voi tarkoittaa monia asioita. Oma määritelmäni tämän
alustuksen yhteydessä oli jo tuolla ylempänä.
Lisäperusteluita: esimerkiksi Chicagocrime sai aikanaan juuri
journalismipalkinnon
(http://www.j-lab.org/batten05winnersrelease.shtml), joten kyllä
sitä muun muassa tästä syystä voi perustellusti journalismina.
Toinen esimerkki vastaavanlaisesta journalismista on Irakissa
kaatuneita amerikkalaissotilaita esittelevä Faces of the
fallen. Eikö tämä nyt kiistatta ole journalismia? Ja eikö
se ole keskeisesti tietokantojen avulla tehtävää
journalismia?
@dst: No esimerkiksi
Wikipediassa sanotaan "kerätä, varmentaa ja analysoida
tietoa".
MapLight täyttää mielestäni tuon Wikipedian
määritelmän.
Chicagocrime tekee tavallaan samaa kuin Google News, mutta
spesifisemmällä tasolla (tarkka alue- ja aiherajaus) ja kannassa
olevaa dataa visualisoidaan. Keräämistä siis, varmennuksesta en
ole varma (ehkä se on varmennusta että kerättävä data tulee
ns. luotettavista lähteistä [syötteinä, oletan]) mutta ei
analysointia.
Kyllähän tuo on varmasti oiva työkalu joka helpottaa
journalistien työtä, kuten
muutkin aggregaatit, mutta että se olisi jotenkin
journalistinen an sich ei mahdu kallooni. Ei vaikka saitti olisi
saanut kultaisen mitalin itse paavilta.
Faces of the Fallenista ajattelin ensin, että sehän on 'vain'
tietokanta jota voi penkoa eri kriteerein, mutta tarkemmin
ajateltuna se onkin vain esitysmuoto. Sisältö on journalistista,
mutta aika jalostamatonta, eikös. Muualla sitten tarjotaan kyllä
ihan
analyysiäkin.
@Karde:
Journalismipalkinnon voi kai saada koululaisetkin? Batten Award on
ymmärtääkseni innovaatiopalkinto, vaikkakin siis nimenomaan
journalistiselle alalle, eli kyllähän se sillä tavalla on
journalistinen. Vähän niiku (liiotellen) parhaiten pukeutuvan
journalistin palkinto olisi (jos sellainen jaettaisiin)
journalistinen palkinto koska se on journalistiselle alalle
suunnattu :-P
Journalismiin mahtuu lukuisia genrejä, kuten uutis-, kuva- ja
vaikka nyt sitten tietokantaj. Niillä on yhteisiä piirteitä,
kenties tärkeimpänä juuri tämä eettinen pohja elikä
puhtaus.
Analyysin syvyys tahi laatu ei ole journalismin välttämätön
kriteeri. Sen sijaan sillä voipi saada antoisaa tahi – herra
paratkoon – parempaa journalismia aikaiseksi.
Palaan jälleen käyttötarkoitukseen: hyvin voi kirjoittaa
uutisen näköisen jutun, jonka funktio on joku ihan muu kuin
journalistinen (köh yritysjournalismi köh),
koska päämäärällä ja tekotavoilla on
väliä. Täten yksi karttamashuppi voi olla tietokantajournalismia
ja toinen ei.
Kysymys kääntäen: mitä haittaa siitä on, jos journalismin
määritelmä ulotetaan kattamaan nämä tietokantavermeet?
Onkos tietokantajournalismissa keskeinen hämäävä piirre se
päivittyvyys ja pysyvyys? Jos siis joku tekisi vaikkapa uutisjutun
rikostilastoista ja julkaisisi sen lehdessä yhden kerran niin se
olisi journalismia. Mutta jos journalisti päättää luottaa
pysyvästi tietokantojen oikeudellisuuteen ja kerätyn datan
olennaisuuteen ja julkaista jatkuvasti päivittyvää tietoa niin
toiminta muuttuukin joksikin muuksi?
Käänteiseen kysymykseen: Ei kai siitä mitään haittaa
ole.
Meneekö ajatukseni metsään jos nyt olen saanut sen kuvan,
että vain journalistit voivat määritellä mikä on journalismia
ja, että vain journalisti voi tuottaa journalistista
materiaalia?
@skrubu: Perinteinen
tuotantolähtöinen toimitapa usein tuottaa tällaista
määrittelyä. Journalismi on sitä, mitä journalistit tekevät.
Julkisen palvelun yleisradiotoiminta on sitä, mitä YLE tekee
jne.
Tuollaiset tuotantoon nojaavat määritelmät toimivat parhaiten
monopolitilanteessa. Jos nyt verrataan tuohon YLEen niin YLEhän on
lirissä julkisen palvelun määritelmän kanssa, kun
kilpailutilanne on aika kova ja pitäisi kertoa, mitä se julkinen
palvelu on ja miksi sitä tarvitaan. Samoin trad. journalistien
harjoittamalle julkiselle keskustelulle on verkossa yhä
selkeämmin olemassa vaihtoehtoja, joten koko journalismin
määritelmä vaatisi selvennystä tai päivitystä.
@palokangas: Miusta
skrubun linkkaamassa on tavoitettu journalismin ydin eli etiikka.
Professio ja professionalismi on sitten toinen asia, joka ei
suoranaisesti liity siihen, mutta kulkee käsi kädessä ja ehkä
siksi aiheuttaa näitä yhteentörmäyksiä.
@skrubu: Se on pornoa jos
minä sanon että se on pornoa. Aiemmin päivällä mietin itse
asiassa jo Keen-kortin pelaamista, mutta ottia tuota. Ajattelin,
että ehkä opintojen tuoma perspektiivi auttaisi argumentoimaan,
että miksi & miten joku asia on tai ei ole journalismia, mutta
ei se nyt ilmeisesti ihan kauhean hyvin mennyt. Pitää jatkaa
harjoittelua.
@dst: Älä toki paiskaa
Keen-korttia pöytään: tässähän ollaan ihan mielenkiintoisessa
keskustelussa.
Ajatus: Jos, ja oletan asian olevan näin, journalististen
lopputuotteiden kohderyhmä ovat niitä jotka eivät ole
journalisteja (joskus myös kansalaisiksi kutsutut), eikö olisi
hyvä asia, että kohderyhmällä on selkeä kuva siitä mitä
journalismi on? Jos näin ei ole, saattaa kohderyhmä
kuvitella tietävänsä mistä on kyse ja se saattaa
johtaa useammin fiktioon kuin faktaan.
Vähän aikaa sitten ajattelin että tämä liittyy
kiinnotavasti jotenkin kansalaisjournalismikeskusteluun, mutta nyt
en oikein enää muista.
Jaksaisiko joku jalostaa ketjussa tähän mennessä puhutuista
asioista blogimerkinnän? Silleen välietappina.
Niin ja ajattelin Keen-korttia toki silleensä, että sen
pelaamalla ammattilainen voittaa automaattisesti amatöörit (ja
pääsee matkustamaan maailmaa ja puhumaan pöntössä ja pekoniin
käärityt naiset ova
@dst: Täällä on useammissa
ketjuissa ollut mielenkiintoisia juttuja viestinnästä ja
journalismista, hyviä keskusteluja ja rapoja. Niitä olisi hyvä
kyllä kerätä laajemminkin yhteen. Tämän viikonlopun aikana
@pe3 on ollut
keskustelukumppanina ja puhunut wiki-pohjaisen keruun puolesta.
Ajattelin, että se voisi olla ihan hyödyllistä. Eipähän
katoais kaikki jaiku-ketjut, mediapäivien raportit,
slideshare-linkit tms. ympäriinsä ja hajalleen.
Toki on monta eri vaihtoehtoa. Deli-bookmarkit, koosteet
blogeissa tms. Mutta wikissä on etunsa. Voisin koittaa jäsentää
jonkun viritelmän huomisen aikana.
@pe3: tossa jutussa
mainittuja käyttötapoja olen nähnyt ja itsekin käyttänyt,
tosin täällä Jaikussa.
Yleisön käyttäminen haastattelijoina ("olen nyt täällä
Nokian lehdistötilaisuudessa, mitä haluaisitte kysyä
teknologiajohtajalta") saattaisi onnistua paremmin Coveritlivellä
(kt. esim.
http://www.karihaakana.net/arkistot/2008...). Siinä on sekin
hyöty, että kävijät saadaan omalle saitille.
Tuli tuosta Twitter-jutusta mieleen, että käytetäänköhän
jossain toimitusten sisällä pikaviestimiä, niinku ihan oikeasti?
Sellaisesta voisi olla joissain tapauksissa paljonkin hyötyä.
Ja @pe3: mukavaa oli, ja
inspiroivaa. Paradigma-ähkyistä :-)
Doriksessahan on jonkinlainen pikaviestihärveli
sisäänrakennettuna. Käytettävyydestään en tiedä, koska
aikanaan ITviikossa (joosa olen Dorista käyttänyt) sitä ei ollut
käännetty päälle.
Mä kyllä uskon organisaatiorajat ylittävän viestimisen
tuottavan paljon helpommin lisäarvoa jo käytettyjen välineiden
ja toimintaprosessien rinnalle. Samassa toimituksessa tai
mediafirmassa työskentelevät tyypit nyt pitää muutenkin
toisiinsa yhteyttä. Jaikun tai Twitterin avulla toimittaja voi
hyvin vähällä vaivalla pitää yhteyttä heterogeenisempaan
ihmisjoukkoon, kuin toimituksessa ja siten laajentaa käytössään
olevaa osaamis ja kokemuspoolia. Yksittäiset viestit voidaan
nähdä mikrokontribuutioina yhteenhitsautuneessa toimitus-
(vihjeet, kysymysideat,...) ja julkaisuprosessissa (linkittäminen,
omista jutuista kiinnostuneille kertominen).
@pe3 , joo, mutta tuo
edellyttäisi samojen työkalujen käyttöön. Voi
olla olemassa sellaisia toimitusorganisaatioita, joissa jo selain
on suhteellisen outo väline ja työryhmäohjelmasta ei osata
käyttää kalenterikutsuja. Jos yrität ajaa tähän
ympäristöön IM-ohjelmaa ja widgettejä ja selaimessa toimivia
palveluja...
Yksittäinen toimittaja voi toki rakennella verkostoja sen
mukaan mitä osaa ja mikä kiinnostaa. Mutta jos haluttaisiin tuoda
toimitustyöhön mukaan uusia yhteisiä työkaluja, on kynnys
vähän korkeampi. Muistan, että YLEssäkin oli kaikkia vinkeitä
mahdollisuuksia videoneuvotteluihin ja etäyhteistyöhön, mutta
ominaisuudet oli kytketty softista pois päältä ja niiden
päällelaittopyyntö jäi siellä ollessa roikkumaan jonnekin
it-avaruuteen.
No can do. Jotkut ihmiset haluaa viimeiseen saakka vakioida
työympäristöään niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Työkaverin duunin vaihto, työhuoneen vaihtuminen ja uusi
tietokoneohjelma on kaikki isoja draamoja, jotka vetää hommat
lukkoon viikkokausiksi pahimmassa tapauksessa. Enkä tarkoita
tätä mitenkään ironisesti tai vähättelevästi: ihmiset on
erilaisia.
@Karde Olipa valaiseva
bloggaus. Toi sama käsien puhtaanapitämisasenne
(liiketoimintamalleista ja ammattilaisuutta haittaavasta
yhteisöllisyydestä) ja vanhojen instituutioiden ja
toimintatapojen pyhittäminen tuntuu toteutuvan monella muullakin
alalla: taiteessa, opetuksessa ja tutkimuksessa.
Työkaverin duunin vaihto, työhuoneen vaihtuminen ja uusi
tietokoneohjelma on kaikki isoja draamoja, jotka vetää hommat
lukkoon viikkokausiksi pahimmassa tapauksessa. Enkä tarkoita
tätä mitenkään ironisesti tai vähättelevästi: ihmiset on
erilaisia.
Tuo tilanne kärjistyy nousevalla käyrällä organisaation koon
ja aseman stabiiliuden mukana. Se voi olla täynnä yksilöitä,
jotka ovat ns "teknologisesti" valveutuneita, mutta
muutosvastarinta synnytetään aina lowest common
denominator-pohjalta.
Julkaisujärjestelmän käyttöön kouluttaminen noissa
tilanteissa onkin sitten "hubaa". Ja onneksi mennyttä
elämää.
Okei @dst ja muut. Laitoin
@pe3:n myötävaikutuksella ja
avustuksella (grattis) wikin alulle ja mietin
alustavasti, miten noita keskusteluja voisi kerätä yhteen
paikkaan. Idea voisi olla se, että wikissä perusyksikkö olisi
linkki ja lyhyt tiivistelmä aiheesta. Tein muutaman esimerkin
tämän ketjun aiheista ja yhden mediapäiväraposta. Syntyvät
aika iisisti...
Olisi mukava kuulla mielipiteitä ja parannusehdotuksia.
@karde: kiva kuulla :-)
Mietin myös, että linkkien ja tiivistelmien lisäksi olisi hyvä
olla sellaisia pieniä, päivittyviä katsauksia ilmiöihin. Esim.
olen nyt ihan lyhyen ajan sisällä törmännyt kolme kertaa
linkki/otsikko-optimointi-asiaan. Ensin törmäsin amppareihin, sitten Karden
esitelmään Oulussa ja nyt sitten vielä dst:n blogin versioon
aiheesta. Katsauksen aihetta.
@pe3: Juu kato, insinöörien
kaupungissa ollaan pragmaattisia.
Mutta asiaa: Mulla ois hyvä idea uudeksi
tietokantajournalistiseksi tuotteeksi. Siinä olisi yhdistelty
erilaisia arkkitehtonisia epäsymmetrisyysratkaisuja erilaisiin
symmetrisiin laattaratkaisuihin ja tuotettu niiden pohjalta sitten
sellainen kasvokuva nuoresta miehestä, joka sanoo "Hyvää vappua,
kulta. Lattia on valmis". Uskon, että se ois killeri, ihan ympäri
Suomen.
Pakko vielä todeta tietokannoista, että mä kiinnitin huomiota
niihin liittyviin työnjaollisiin kysymyksiin
(journalisti-yleisö-akselilla). Tietokanta tarjoaa
määrämuotoisen rajapinnan yleisön kontribuutioille ja voi siten
toimia joukko-osallistamisen kanavana. Esitysmuotona tietokanta
eroaa yksittäisestä artikkelista - se sisältää yhden
käyttäjän tarpeita enemmän tietoa. Käyttäjät ikäänkuin
itsepalveluna etsivät itselleen mielenkiintoisen tiedon.
Statistiikkaa tai esimerkiksi käyttäjien toisilleen tekemiä
suosituksia keräämällä, tietokantapalvelun käyttäminen voi
synnyttää lisää tietoa, jota käytetään tietokannan
jatkojalostamiseen.
Tästä keskusteluhaarasta muuten uhkaa muodostua kohtuullisen
pitkä, jos kaikki tulevaisuuden journalismikeskustelut käydään
täällä.
@pe3: Nyt on ihan pakko
viilata pilkkua: tietokanta ei tarjoa lukijoille
rajapintaa tai esitysmuotoa, se on tavallaan vain varasto (josta ne
yksittäiset artikkelitkin yleensä haetaan näytettäväksi),
mutta käyttöliittymä toimii rajapintana ja saattaa
hyvinkin tarjota mahdollisuuden lukijoiden kontribuutioille.
Tässä tuntuu nyt tekniikka, sisältö ja esitysmuoto menevän
onnellisesti sekaisin.
@skrubu: Joo mä käytin
tietokanta-termiä enemmän fiilispohjalta merkityksessä
tietokantapalvelu - jota nyt en sen tarkemmin ees koita
määritellä. Tietokanta on tietty teknisessä mielessä selkee
juttu. Tän journalismikeskustelun kannalta olis mun mielestä
hyvä miettiä myös mitä tietokantamaisuus voi olla
esitysmuotona, rajapintana ja journalismin tekemisen
metodina/strategiana.
Ei ol journalismi-kanavaa. Siis tänne. Vielä kerran. Mua jäi
Oulun semmassa askarruttamaan mikseni Nopola Newsiä kelpuuttettu
suomalaiseksi esimerkiksi kansalaisjournalismista?
@pe3: Kyllä luulen, että se
oli enemmänkin rajauskysymys kuin se, että sitä ei voisi lukea
kansalaisjournalismiksi. Onhan meillä ollut tuo Mansetorikin.
Pitäiskö meillä olla journalismi-keskustelukanava :-)
59 comments so far
Miten sait tämän http://karde.jaiku.com/presence/32439124... mahtumaan siihen kymmeneen minuuttiin?
2 months, 2 weeks ago by jal.
http://www.slideshare.net/Karde/trendej-...
Vähän meni yli kyllä.
2 months, 2 weeks ago by Karde.
Millä tavalla tietokannoista tuotetut listat ovat journalismia? En ymmärrä.
2 months, 2 weeks ago by skrubu.
Ei ne ookkaan, mutta http://www.maplight.org ehkä selventää tietokantajournalismin ideaa. Tai sitten se Chicagocrime. Eli tietokantojen sisältämän tiedon yhdistely, taustoittaminen ja julkaiseminen tuottaa uudenlaista journalismia.
2 months, 2 weeks ago by Karde.
@skrubu: vertaus ei ole vedenpitävä, mutta ajatusmallia ehkä auttaa jos rinnastaa haastattelu- ja tietokantajournalismin laadulliseen ja määrälliseen tutkimukseen
2 months, 2 weeks ago by erkka.
Eikö Chicagocrime (nyk. everyblock.com) 'vain' kerää informaatiota useista lähteistä ja näytä sitä – eri tavoin (esim. kartoin ja käppyröin) – yhdessä paikassa. Minulla on tapana kutsua sellaisia agregaateiksi. Minun pieneen herneaivoon ei oikein taivu se miten tuo on sen journalistisempaa kuin esimerkiksi Google Earth (sans käppyrät)?
2 months, 2 weeks ago by skrubu.
Ehkä journalistisuutta voisi ajatella tässä funktiona tai tavoitteena. Eli kaikki ovat aggregaatteja/mashuppeja, mutta jos lätkitään haisevimmat pierut kartalle, niin siinä ei olla vielä ihan journalismin ytimessä, toisin kuin jos yhdistellään poliitikoiden saamia lahjoituksia maksajafirmoihin.
Tietokantaj. voisi olla sukua CAIR:ille, jossa ideana on lähinnä se että aateekoon avulla murskataan isoja määriä dataa.
2 months, 2 weeks ago by dst.
Yritin etsiä hiukan informaatiota tuolta inttervepin puolelta. Onko siis niin että tietokantajournalismi on sitä, että raakadata, tiedonmuruset josta jutut syntyvät, haetaan tietokannasta? Silloinhan kirjoista raakadatan hakeminen olisi kirjajournalismia ja samallahan se tarkoittaisi sitä että MapLightissa kannassa olevan raakadatan parsimisen hoitava koodi tekee journalistisen työn.
Olen varmaan väärässä. Olenhan?
2 months, 2 weeks ago by skrubu.
Oisko se niin että journalistinen puuhastelu netin ja tietokantojen parissa voi synnyttää aika samanlaisen palvelun kuin joku toisenlainenkin tuotekehitys/tuotantoprosessi.
2 months, 2 weeks ago by kuivalainen.
@kuivalainen: joo. Kärjistäen voisi sanoa että journalism is what journalists do. Tai/ja journalistien äkkäämät tietokannat.
@skrubu: en tiedä, onko tietokantajournalismille mitään tarkkaa määritelmää tai onko mitään tällaista journalismin lajia olemassakaan. Käytin tätä termiä kuvaamaan sellaisia mediasaiteilta löytyviä palveluita, joissa olennaisena osana on kannoista tuotava tieto, jota yhdistellään muihin tietoihin.
2 months, 2 weeks ago by Karde.
@karde: netistä löytyy "databse journalism" hakusanalla kaikenlaista.
2 months, 2 weeks ago by skrubu.
(...tarkoittaen siis sitä, että jos sille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää niin on turvauduttava siihen tietoon mitä löytyy internetistä.)
2 months, 2 weeks ago by skrubu.
Voishan sitä ajatella, että journalistinen valinta on tehty siinä vaiheessa kun on pykätty algoritmia. Vastaavasti jos joku tekee mashupin, joka näyttää mestat joista maksetaan parhaat provikat refererille, niin se olisi sitten jotain muuta.
Mutta joo, määritelmä lie enempi deskriptiivinen kuin pre-.
2 months, 2 weeks ago by dst.
Dst:n kanssa samaa mieltä. Tuskinpa journalismia voi määritellä sen mukaan, millä välineillä sitä tehdään. Muutenhan oikeaa journalismia voisi yhä tehdä vain kynällä, muistilehtiöllä ja ehkä kirjoituskoneella.
2 months, 1 week ago by Perttu.
@dst: Yritän ymmärtää, en vaan saa tätä mitenkään sopimaan niihin journalismin määrittelyihin joita olen yrittänyt netistä kaivaa (hmm... ehkä juuri se onkin koko asian pihvi?).
@Perttu: (Valo-)kuvajournalismi?
2 months, 1 week ago by skrubu.
@skrubu: Kerro mikä ei täsmää, kyllä me löydetään sopivan laaja journalismin määrittely jostain.
2 months, 1 week ago by dst.
@skrubu: joo, mä kattelin noita database journalism -juttuja. Termi on epämääräinen, sillä voi tarkoittaa monia asioita. Oma määritelmäni tämän alustuksen yhteydessä oli jo tuolla ylempänä.
Lisäperusteluita: esimerkiksi Chicagocrime sai aikanaan juuri journalismipalkinnon (http://www.j-lab.org/batten05winnersrelease.shtml), joten kyllä sitä muun muassa tästä syystä voi perustellusti journalismina. Toinen esimerkki vastaavanlaisesta journalismista on Irakissa kaatuneita amerikkalaissotilaita esittelevä Faces of the fallen. Eikö tämä nyt kiistatta ole journalismia? Ja eikö se ole keskeisesti tietokantojen avulla tehtävää journalismia?
2 months, 1 week ago by Karde.
@dst: No esimerkiksi Wikipediassa sanotaan "kerätä, varmentaa ja analysoida tietoa".
MapLight täyttää mielestäni tuon Wikipedian määritelmän.
Chicagocrime tekee tavallaan samaa kuin Google News, mutta spesifisemmällä tasolla (tarkka alue- ja aiherajaus) ja kannassa olevaa dataa visualisoidaan. Keräämistä siis, varmennuksesta en ole varma (ehkä se on varmennusta että kerättävä data tulee ns. luotettavista lähteistä [syötteinä, oletan]) mutta ei analysointia.
Kyllähän tuo on varmasti oiva työkalu joka helpottaa journalistien työtä, kuten muutkin aggregaatit, mutta että se olisi jotenkin journalistinen an sich ei mahdu kallooni. Ei vaikka saitti olisi saanut kultaisen mitalin itse paavilta.
Faces of the Fallenista ajattelin ensin, että sehän on 'vain' tietokanta jota voi penkoa eri kriteerein, mutta tarkemmin ajateltuna se onkin vain esitysmuoto. Sisältö on journalistista, mutta aika jalostamatonta, eikös. Muualla sitten tarjotaan kyllä ihan analyysiäkin.
@Karde: Journalismipalkinnon voi kai saada koululaisetkin? Batten Award on ymmärtääkseni innovaatiopalkinto, vaikkakin siis nimenomaan journalistiselle alalle, eli kyllähän se sillä tavalla on journalistinen. Vähän niiku (liiotellen) parhaiten pukeutuvan journalistin palkinto olisi (jos sellainen jaettaisiin) journalistinen palkinto koska se on journalistiselle alalle suunnattu :-P
2 months, 1 week ago by skrubu.
Journalismiin mahtuu lukuisia genrejä, kuten uutis-, kuva- ja vaikka nyt sitten tietokantaj. Niillä on yhteisiä piirteitä, kenties tärkeimpänä juuri tämä eettinen pohja elikä puhtaus.
Analyysin syvyys tahi laatu ei ole journalismin välttämätön kriteeri. Sen sijaan sillä voipi saada antoisaa tahi – herra paratkoon – parempaa journalismia aikaiseksi.
Palaan jälleen käyttötarkoitukseen: hyvin voi kirjoittaa uutisen näköisen jutun, jonka funktio on joku ihan muu kuin journalistinen (köh yritysjournalismi köh), koska päämäärällä ja tekotavoilla on väliä. Täten yksi karttamashuppi voi olla tietokantajournalismia ja toinen ei.
Kysymys kääntäen: mitä haittaa siitä on, jos journalismin määritelmä ulotetaan kattamaan nämä tietokantavermeet?
2 months, 1 week ago by dst.
Onkos tietokantajournalismissa keskeinen hämäävä piirre se päivittyvyys ja pysyvyys? Jos siis joku tekisi vaikkapa uutisjutun rikostilastoista ja julkaisisi sen lehdessä yhden kerran niin se olisi journalismia. Mutta jos journalisti päättää luottaa pysyvästi tietokantojen oikeudellisuuteen ja kerätyn datan olennaisuuteen ja julkaista jatkuvasti päivittyvää tietoa niin toiminta muuttuukin joksikin muuksi?
2 months, 1 week ago by palokangas.
Käänteiseen kysymykseen: Ei kai siitä mitään haittaa ole.
Meneekö ajatukseni metsään jos nyt olen saanut sen kuvan, että vain journalistit voivat määritellä mikä on journalismia ja, että vain journalisti voi tuottaa journalistista materiaalia?
2 months, 1 week ago by skrubu.
@skrubu: Perinteinen tuotantolähtöinen toimitapa usein tuottaa tällaista määrittelyä. Journalismi on sitä, mitä journalistit tekevät. Julkisen palvelun yleisradiotoiminta on sitä, mitä YLE tekee jne.
Tuollaiset tuotantoon nojaavat määritelmät toimivat parhaiten monopolitilanteessa. Jos nyt verrataan tuohon YLEen niin YLEhän on lirissä julkisen palvelun määritelmän kanssa, kun kilpailutilanne on aika kova ja pitäisi kertoa, mitä se julkinen palvelu on ja miksi sitä tarvitaan. Samoin trad. journalistien harjoittamalle julkiselle keskustelulle on verkossa yhä selkeämmin olemassa vaihtoehtoja, joten koko journalismin määritelmä vaatisi selvennystä tai päivitystä.
2 months, 1 week ago by palokangas.
@palokangas: Miusta skrubun linkkaamassa on tavoitettu journalismin ydin eli etiikka. Professio ja professionalismi on sitten toinen asia, joka ei suoranaisesti liity siihen, mutta kulkee käsi kädessä ja ehkä siksi aiheuttaa näitä yhteentörmäyksiä.
@skrubu: Se on pornoa jos minä sanon että se on pornoa. Aiemmin päivällä mietin itse asiassa jo Keen-kortin pelaamista, mutta ottia tuota. Ajattelin, että ehkä opintojen tuoma perspektiivi auttaisi argumentoimaan, että miksi & miten joku asia on tai ei ole journalismia, mutta ei se nyt ilmeisesti ihan kauhean hyvin mennyt. Pitää jatkaa harjoittelua.
2 months, 1 week ago by dst.
@dst: Älä toki paiskaa Keen-korttia pöytään: tässähän ollaan ihan mielenkiintoisessa keskustelussa.
Ajatus: Jos, ja oletan asian olevan näin, journalististen lopputuotteiden kohderyhmä ovat niitä jotka eivät ole journalisteja (joskus myös kansalaisiksi kutsutut), eikö olisi hyvä asia, että kohderyhmällä on selkeä kuva siitä mitä journalismi on? Jos näin ei ole, saattaa kohderyhmä kuvitella tietävänsä mistä on kyse ja se saattaa johtaa useammin fiktioon kuin faktaan.
2 months, 1 week ago by skrubu.
Vähän aikaa sitten ajattelin että tämä liittyy kiinnotavasti jotenkin kansalaisjournalismikeskusteluun, mutta nyt en oikein enää muista.
Jaksaisiko joku jalostaa ketjussa tähän mennessä puhutuista asioista blogimerkinnän? Silleen välietappina.
Niin ja ajattelin Keen-korttia toki silleensä, että sen pelaamalla ammattilainen voittaa automaattisesti amatöörit (ja pääsee matkustamaan maailmaa ja puhumaan pöntössä ja pekoniin käärityt naiset ova
2 months, 1 week ago by dst.
Mmmm.... pekoni....
2 months, 1 week ago by skrubu.
@dst: Täällä on useammissa ketjuissa ollut mielenkiintoisia juttuja viestinnästä ja journalismista, hyviä keskusteluja ja rapoja. Niitä olisi hyvä kyllä kerätä laajemminkin yhteen. Tämän viikonlopun aikana @pe3 on ollut keskustelukumppanina ja puhunut wiki-pohjaisen keruun puolesta. Ajattelin, että se voisi olla ihan hyödyllistä. Eipähän katoais kaikki jaiku-ketjut, mediapäivien raportit, slideshare-linkit tms. ympäriinsä ja hajalleen.
2 months, 1 week ago by palokangas.
No just jotain tommosta ajattelin, että olisi hyvä tapa. Aikanaan mietin, että importtaisiko jaikumerkinnät blogiinsa, mutta ööh.
2 months, 1 week ago by dst.
Toki on monta eri vaihtoehtoa. Deli-bookmarkit, koosteet blogeissa tms. Mutta wikissä on etunsa. Voisin koittaa jäsentää jonkun viritelmän huomisen aikana.
2 months, 1 week ago by palokangas.
Oli hauska viikonloppu Oulussa. Seminaari, pyöräilyä ja läppärin naputtelua viinilasin äärellä.
Tommoseen juttuu törmäsin taannoin: How to use Twitter for journalism.
2 months, 1 week ago by pe3.
@pe3: tossa jutussa mainittuja käyttötapoja olen nähnyt ja itsekin käyttänyt, tosin täällä Jaikussa.
Yleisön käyttäminen haastattelijoina ("olen nyt täällä Nokian lehdistötilaisuudessa, mitä haluaisitte kysyä teknologiajohtajalta") saattaisi onnistua paremmin Coveritlivellä (kt. esim. http://www.karihaakana.net/arkistot/2008...). Siinä on sekin hyöty, että kävijät saadaan omalle saitille.
2 months, 1 week ago by Karde.
Tuli tuosta Twitter-jutusta mieleen, että käytetäänköhän jossain toimitusten sisällä pikaviestimiä, niinku ihan oikeasti? Sellaisesta voisi olla joissain tapauksissa paljonkin hyötyä.
Ja @pe3: mukavaa oli, ja inspiroivaa. Paradigma-ähkyistä :-)
2 months, 1 week ago by palokangas.
Doriksessahan on jonkinlainen pikaviestihärveli sisäänrakennettuna. Käytettävyydestään en tiedä, koska aikanaan ITviikossa (joosa olen Dorista käyttänyt) sitä ei ollut käännetty päälle.
2 months, 1 week ago by Karde.
Mä kyllä uskon organisaatiorajat ylittävän viestimisen tuottavan paljon helpommin lisäarvoa jo käytettyjen välineiden ja toimintaprosessien rinnalle. Samassa toimituksessa tai mediafirmassa työskentelevät tyypit nyt pitää muutenkin toisiinsa yhteyttä. Jaikun tai Twitterin avulla toimittaja voi hyvin vähällä vaivalla pitää yhteyttä heterogeenisempaan ihmisjoukkoon, kuin toimituksessa ja siten laajentaa käytössään olevaa osaamis ja kokemuspoolia. Yksittäiset viestit voidaan nähdä mikrokontribuutioina yhteenhitsautuneessa toimitus- (vihjeet, kysymysideat,...) ja julkaisuprosessissa (linkittäminen, omista jutuista kiinnostuneille kertominen).
2 months, 1 week ago by pe3.
@pe3 , joo, mutta tuo edellyttäisi samojen työkalujen käyttöön. Voi olla olemassa sellaisia toimitusorganisaatioita, joissa jo selain on suhteellisen outo väline ja työryhmäohjelmasta ei osata käyttää kalenterikutsuja. Jos yrität ajaa tähän ympäristöön IM-ohjelmaa ja widgettejä ja selaimessa toimivia palveluja...
2 months, 1 week ago by Karde.
Yksittäinen toimittaja voi toki rakennella verkostoja sen mukaan mitä osaa ja mikä kiinnostaa. Mutta jos haluttaisiin tuoda toimitustyöhön mukaan uusia yhteisiä työkaluja, on kynnys vähän korkeampi. Muistan, että YLEssäkin oli kaikkia vinkeitä mahdollisuuksia videoneuvotteluihin ja etäyhteistyöhön, mutta ominaisuudet oli kytketty softista pois päältä ja niiden päällelaittopyyntö jäi siellä ollessa roikkumaan jonnekin it-avaruuteen.
2 months, 1 week ago by palokangas.
@Karde: joo - kyyneleitä :-)
2 months, 1 week ago by pe3.
No can do. Jotkut ihmiset haluaa viimeiseen saakka vakioida työympäristöään niin fyysisesti kuin henkisestikin. Työkaverin duunin vaihto, työhuoneen vaihtuminen ja uusi tietokoneohjelma on kaikki isoja draamoja, jotka vetää hommat lukkoon viikkokausiksi pahimmassa tapauksessa. Enkä tarkoita tätä mitenkään ironisesti tai vähättelevästi: ihmiset on erilaisia.
2 months, 1 week ago by Karde.
Ja tuoreessa bloggauksessaan Amy Gahran: "I realize that right now is a scary time for journalists who crave stability".
2 months, 1 week ago by Karde.
@Karde Olipa valaiseva bloggaus. Toi sama käsien puhtaanapitämisasenne (liiketoimintamalleista ja ammattilaisuutta haittaavasta yhteisöllisyydestä) ja vanhojen instituutioiden ja toimintatapojen pyhittäminen tuntuu toteutuvan monella muullakin alalla: taiteessa, opetuksessa ja tutkimuksessa.
2 months, 1 week ago by pe3.
Työkaverin duunin vaihto, työhuoneen vaihtuminen ja uusi tietokoneohjelma on kaikki isoja draamoja, jotka vetää hommat lukkoon viikkokausiksi pahimmassa tapauksessa. Enkä tarkoita tätä mitenkään ironisesti tai vähättelevästi: ihmiset on erilaisia.
Tuo tilanne kärjistyy nousevalla käyrällä organisaation koon ja aseman stabiiliuden mukana. Se voi olla täynnä yksilöitä, jotka ovat ns "teknologisesti" valveutuneita, mutta muutosvastarinta synnytetään aina lowest common denominator-pohjalta.
Julkaisujärjestelmän käyttöön kouluttaminen noissa tilanteissa onkin sitten "hubaa". Ja onneksi mennyttä elämää.
2 months, 1 week ago by tolonen.
Okei @dst ja muut. Laitoin @pe3:n myötävaikutuksella ja avustuksella (grattis) wikin alulle ja mietin alustavasti, miten noita keskusteluja voisi kerätä yhteen paikkaan. Idea voisi olla se, että wikissä perusyksikkö olisi linkki ja lyhyt tiivistelmä aiheesta. Tein muutaman esimerkin tämän ketjun aiheista ja yhden mediapäiväraposta. Syntyvät aika iisisti...
Olisi mukava kuulla mielipiteitä ja parannusehdotuksia.
2 months, 1 week ago by palokangas.
Hieno idis ja styylikäs toteutus! Mainostan blogissa.
2 months, 1 week ago by Karde.
@karde: kiva kuulla :-) Mietin myös, että linkkien ja tiivistelmien lisäksi olisi hyvä olla sellaisia pieniä, päivittyviä katsauksia ilmiöihin. Esim. olen nyt ihan lyhyen ajan sisällä törmännyt kolme kertaa linkki/otsikko-optimointi-asiaan. Ensin törmäsin amppareihin, sitten Karden esitelmään Oulussa ja nyt sitten vielä dst:n blogin versioon aiheesta. Katsauksen aihetta.
2 months, 1 week ago by palokangas.
@palokangas: No viimeinkin julkaisit ton :-) Mahtihomma!
2 months, 1 week ago by pe3.
@pe3: Vapun kunniaksi, katsos. Nyt pitäisi vielä asentaa eteiseen uusi lattia ja ostaa serpentiiniä.
2 months, 1 week ago by palokangas.
Oudot vapputavat teillä siellä Oulussa.
2 months, 1 week ago by Karde.
Joo, toi laatottamishomma on kätevintä tehdä etukäteen niin on vapunpäivänä sitten parempi meininki.
2 months, 1 week ago by palokangas.
@palokangas Ai teet ns. laatottamisen etukäteen. Niin on sitten parempi olo vappuna ;-) On teillä sielä tavat.
2 months, 1 week ago by pe3.
@pe3: Juu kato, insinöörien kaupungissa ollaan pragmaattisia.
Mutta asiaa: Mulla ois hyvä idea uudeksi tietokantajournalistiseksi tuotteeksi. Siinä olisi yhdistelty erilaisia arkkitehtonisia epäsymmetrisyysratkaisuja erilaisiin symmetrisiin laattaratkaisuihin ja tuotettu niiden pohjalta sitten sellainen kasvokuva nuoresta miehestä, joka sanoo "Hyvää vappua, kulta. Lattia on valmis". Uskon, että se ois killeri, ihan ympäri Suomen.
2 months, 1 week ago by palokangas.
Pakko vielä todeta tietokannoista, että mä kiinnitin huomiota niihin liittyviin työnjaollisiin kysymyksiin (journalisti-yleisö-akselilla). Tietokanta tarjoaa määrämuotoisen rajapinnan yleisön kontribuutioille ja voi siten toimia joukko-osallistamisen kanavana. Esitysmuotona tietokanta eroaa yksittäisestä artikkelista - se sisältää yhden käyttäjän tarpeita enemmän tietoa. Käyttäjät ikäänkuin itsepalveluna etsivät itselleen mielenkiintoisen tiedon. Statistiikkaa tai esimerkiksi käyttäjien toisilleen tekemiä suosituksia keräämällä, tietokantapalvelun käyttäminen voi synnyttää lisää tietoa, jota käytetään tietokannan jatkojalostamiseen.
Tästä keskusteluhaarasta muuten uhkaa muodostua kohtuullisen pitkä, jos kaikki tulevaisuuden journalismikeskustelut käydään täällä.
2 months, 1 week ago by pe3.
@pe3: Nyt on ihan pakko viilata pilkkua: tietokanta ei tarjoa lukijoille rajapintaa tai esitysmuotoa, se on tavallaan vain varasto (josta ne yksittäiset artikkelitkin yleensä haetaan näytettäväksi), mutta käyttöliittymä toimii rajapintana ja saattaa hyvinkin tarjota mahdollisuuden lukijoiden kontribuutioille.
Tässä tuntuu nyt tekniikka, sisältö ja esitysmuoto menevän onnellisesti sekaisin.
2 months, 1 week ago by skrubu.
@skrubu: Joo mä käytin tietokanta-termiä enemmän fiilispohjalta merkityksessä tietokantapalvelu - jota nyt en sen tarkemmin ees koita määritellä. Tietokanta on tietty teknisessä mielessä selkee juttu. Tän journalismikeskustelun kannalta olis mun mielestä hyvä miettiä myös mitä tietokantamaisuus voi olla esitysmuotona, rajapintana ja journalismin tekemisen metodina/strategiana.
2 months, 1 week ago by pe3.
Ei ol journalismi-kanavaa. Siis tänne. Vielä kerran. Mua jäi Oulun semmassa askarruttamaan mikseni Nopola Newsiä kelpuuttettu suomalaiseksi esimerkiksi kansalaisjournalismista?
2 months ago by pe3.
Ok. Uutiset kyllä on aika hyperlokaaleja ja esim. eduskunta osio tyhjähkö: " Ei aiheeseen liittyviä juttuja tällä hetkellä"
2 months ago by pe3.
Tämähän on Pluto-keskustelun uusinta. Kukaan ei ole koskaan joutunut oikeasti määrittelemään journalismia, koska siihen ei ole ollut tarvetta.
Nyt määritelmää tarvitaan. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana , sillä osa journalismista ei ehkä olekaan sitä itseään.
2 months ago by hannuver.
@pe3: Kyllä luulen, että se oli enemmänkin rajauskysymys kuin se, että sitä ei voisi lukea kansalaisjournalismiksi. Onhan meillä ollut tuo Mansetorikin.
Pitäiskö meillä olla journalismi-keskustelukanava :-)
2 months ago by palokangas.
kyll varmaan pitäis, kun ei tähän threadiin oikeen enää kehtaa postata
2 months ago by pe3.
No mä loin kanavan, #Journalismi. Katotaan, onko siitä mihinkään.
2 months ago by Karde.